Välinäytös: Ilmastolupauksia

Kuva: pxfuel

Kahlatessani vuoden ensimmäisenä päivänä Twitter-feediäni lävitse silmääni osui houkuttelevan näköinen linkki. "Hmm, mitähän tapahtuu, jos klikkaan tästä?" kuuluvat yleensä holtittoman nettisurffailijan viimeiset sanat (ja onkin myönnettävä, että hiirikäteni etusormi toimi tilanteessa vähän turhan hanakasti), mutta tällä kertaa kursori eksyi epätavallisen kutkuttelevaan paikkaan. Se löysi nimeltä mainitsemattoman Twitter-käyttäjän twiitin ja seuraavan linkin:

https://www.ilmastorintama.fi/uudenvuoden-ilmastolupaus/#vetoomukset

Linkki johti Psykologien ilmastorintaman kirjoitukseen, joka haastaa meidät kaikki tekemään ilmastolupauksia alkaneelle vuodelle 2020. Psykologien ilmastorintama on riippumaton ja sitoutumaton ryhmä, jonka tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista ilmastotietoisuutta. Ryhmän kirjoitus on mainio koonti aidosti vaikuttavista keinoista, joilla kuka tahansa voi edistää ilmastonmuutoksen hillintää. Listalta löytyy neljän kategorian alta tekoja, joista jopa kaikkein valveutuneimmat ja kehittyneimmät ilmastoaktivistit voivat saada inspiraatiota entistä vaikuttavampaan ilmastotyöhön.

Tämä pieni julkaisu olkoon minun uudenvuoden ilmastolupaukseni. Täten lupaan, vuonna 2020,

osallistua ainakin yhteen ilmastotapahtumaan (toistaiseksi olen toiminut ilmastomarsseilla ynnä muilla korkeintaan sivustakatsojana ja vältellyt osallistumista milloin minkäkinlaisilla tyhjillä verukkeilla. Varjoissa manailemalla ja kotisohvalla nyrkkiä puimalla kun ei saavuta mitään muuta kuin rinnassa kasvavaa katkeruutta);

etsiytyä taiteen äärelle (tämän pitäisi olla helppo. Viime vuosina olen etsinyt ja löytänytkin taidenäytöksiä, teatteriesityksiä, kirjallisuutta ja eläviä kuvia, jotka käsittelevät ilmastokriisiä eri kanteilta. Niiden kuluttaminen on jäänyt toistaiseksi vähemmälle. Jatkossa vähemmän fantasiaa, enemmän ilmastotaidetta);

lukea hyviä ilmastouutisia ja jakaa niitä sosiaalisessa mediassa (jep, myös positiivisia ilmastouutisia on olemassa. Viime vuonna saattoi kuulla ja lukea esimerkiksi mullistavista ruoka- ja energiainnovaatioista, jotka tasoittavat tietämme kestävämpään yhteiskuntaan. Tänä vuonna aion entistä aktiivisemmin auttaa muitakin löytämään näitä juttuja ja inspiroitumaan niistä, ettei tulevaisuus näyttäisi ylen toivottomalta);

keskustella ilmastonmuutokseen tai ympäristön tilaan liittyvistä tunteistani (olen surkea keskustelemaan mistään muusta kuin tosi simppeleistä aiheista. Lupaan yrittää tsempata tämän tunnepuolen kanssa. Jos en suullisesti niin ainakin kirjallisesti, vaikkapa keskusteluryhmissä tai soman paikan tullen jopa somessa);

vähentää sähkönkulutustani (laitteet pimeiksi ja irti seinästä, kun niitä ei käytetä. Tehottomasti toimivat laitteet vaihtoon. Pieniä muutoksia, merkittävä kumulatiivinen vaikutus);

vähentää ruokahävikkiä (mukavampaa olla tämän kanssa huolellinen kuin jälkikäteen ruoskia itseään biojätteeseen päätyneistä homeisista leipomuksista. Nollahävikin saavuttaminen on mahdollista!);

vähentää hankkimieni tekstiilien määrää ja panostaa tekstiilien ekologisuuteen (tämä on irvistelevä monsteri ostoskorissani. Vaate- ja kenkäkaupoilla hikoillessa on petollisen helppoa antautua hintalapun johdateltavaksi ja unohtaa kestävyysnäkökohdat. Etenkin, jos pankkitilin saldo ei päästä sieppaa ja syödäkin pitäisi. Vähän pitkäjänteisyyttä kiitos! Satasen kenkäpari, jolla pärjää viisi vuotta on edullisempi valinta kuin neljäkymppiä maksavat popot, jotka hajoavat vuodessa. Helppoa matikkaa, josta ilmasto tykkää).

Lisäksi lupaan jatkaa jo aiemmin tekemiäni elämäntapamuutoksia, joita Psykologien ilmastorintaman kirjoitus listaa useita.

Vuoden 2019 pettymykset (COP25 Chile/Madrid, huoh...) voidaan unohtaa. Tehdään tästä vuodesta paras vuosi ikinä! Mitkä ovat sinun uudenvuoden ilmastolupauksesi? Pst, kerro myös isällesi ja kummitädillesi ja innosta heidätkin mukaan!

Kommentit

  1. Ja jos eivät psykologit vielä onnistuneet saamaan sinua vakuuttuneeksi, kannattaa vilkaista vielä Suomen ekomodernistien ilmastovinkit vuodelle 2020. Löysin linkin kirjoitukseen Twitteristä, kuinkas muuten!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

35. luku: Esikoisartikkelin aikajana 2: Pakollinen jatko-osa

34. luku: 100+100 vuotta maantiedettä Turussa!

28. luku: Kuilut ja miten ne ylitetään