Opiskelu, tiede – ja elämä

Rauhaisaa vuodenvaihdetta täältä eristyksistä! ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- P äättyvää puolivuotista ei ole syytä päästää unohtumaan. Se ei saa unohtua, ei vain saa. Omasta puolestani voin sanoa, että minä en vuoden 2020 jälkimmäistä puoliskoa aivan hevillä unohda. Syy tähän ei tosin piile siinä mikroskooppisen pienessä heppulissa, joka on bailannut ympäri maita ja mantuja tauotta jo täyden vuoden. Bileväki on pitänyt musan sen verran hiljaisena, etteivät sivullisten korvat ole olleet kummemmin koetuksella, mutta hengityselimistö sitäkin enemmän. Yhden jos toisenkin rintaa on puristanut, vähintäänkin ahdistuksesta.  Aion tehdä parhaani muistaakseni kuluneiden kesän ja syksyn ja alkutalven opetukset. Vielä vahvempana mielessäni kuitenkin on kaksi asiaa: kirjasto ja väikkäritutkimus. Mutta eipä mennä asioiden edelle. Aloitetaan siitä pakollisesta, niin päästään innostavampien ...

In Finland we have this thing called "kirjasto". Trust me, its cool. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kuva: nevska/Pixabay J o muinaiset roomalaiset... krhm... Jo muinaiset sumerilaiset 4000–2000 eaa. kokosivat savitaulujaan kokoelmaksi, jota voisi kirjaston varhaismuodoksi kutsua.  Assurbanipalin kuninkaallinen kirjasto perustettiin Assyriassa yli 2600 vuotta sitten. Moni on varmasti kuullut tarunhohtoisesta Aleksandrian kirjastosta , johon aikanaan oli koottuna jopa puoli miljoonaa dokumenttia – tämäkin siis lähes kaksi vuosituhatta sitten.  Suomen ensimmäinen julkinen kirjasto perustettiin Vaasassa vuonna 1794, mutta jo paljon sitä ennen maassamme oli ollut yksityisiä kirjastoja esimerkiksi luostareiden ja opinahjojen yhteydessä. 1900-luvulle tultaessa mallia otettiin amerikkalaisista yleisistä kirjastoista, kun aiemmin rahvaalle suunnatut kansankirjastot muokattiin ihan jokaisel...

Aloin pitää tätä blogia puhuakseni jatko-opiskeluun liittyvistä asioista, joista olisin halunnut itse etukäteen kuulla. Kirjoitus, jota olet alkanut juuri lukea, on sellainen, että se olisi pitänyt läväyttää naamalleni, kun käynnistin ruokavaliomuutoksen reilut kolme vuotta sitten. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- K oin kulutukseen liittyvän ilmastoherätyksen vuonna 2017. Päätin aloittaa kulutustottumusten muuttamisen ruoasta. Kesän grillailujen jälkeen linjasin, etten enää söisi lainkaan punaista lihaa ja samalla vähentäisin selvästi muidenkin lihojen ja eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Tavoitteenani oli ottaa jonakin päivänä käyttöön täysin vegaaninen ruokavalio. Päätöksestä kului noin kolme kuukautta, kun aloin huomata kehossani muutoksia. Olivatko muutokset positiivisia? Olinko energisempi? Voinko kaikin tavoin paremmin? Eivät, en ja en. Päinvastoin. Hyvä lukija, haluaisitko vähentää eläinperä...

Idea tähän kirjoitukseen syntyi, kun kulki Turun kaupunginkirjaston hyllyluokan 68.2 (Ruoanvalmistus. Ruokakulttuuri) läpi sen seitsemäntoista kertaa. Kiehtovan vaarallinen vaellusreitti. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- " K auhea nälkä. Kauanko siinä vielä kestää?" "Kauan. Toivottavasti ainakin sata vuotta." "..." "Oliko vielä muuta?" "Taidan tilata pizzan." Anteeksi, tilasiko joku täällä listaa? Siis, tilasiko joku listan niistä keitto kirjoista sen edellisen kirjalistapostauksen luettuaan? Ai ei vai? Kummallista, olisin melkein voinut vaikka... Noh. Yleisön pyynnön puutteesta huolimatta, tässä olisi muutamia meiltä Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastoltakin löytyviä keitto- ja kokkausopuksia, jotka tarjoavat mahdollisuuden sukeltaa kestävämmän ruoanvalmistuksen maailmaan. Haluaisitko tehdä enemmän kasvis- tai vegaani...

Nyt maalataan kyllä jo vähän naapurinkin aitaa, mutta toisaalta blogin otsikossa on sana "elämä", joten... ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- E n tiedä, oletko koskaan miettinyt, millaista kirjastoapulaisen työ mahtaa olla. En osaa sanoa, pidätkö sitä mahdollisesti sellaisena, että kuka tahansa pystyisi sitä tekemään ilman minkään valtakunnan koulutusta, vai oletko kenties kokeillut sitä yhden kesän ajan ja todennut todellisuuden korkeimmin omakätisesti. Vaikka et olisi kertaakaan elämäsi aikana suonut puolen sekunnin verran ajatuksia niille, joiden työpanoksen ansiosta meillä on yksi maailman hienoimmista kirjastojärjestelmistä, aion nyt paljastaa muutamia saloja kirjastoavustajan työtehtävistä kokoelman kokonaislaajuudella mitattuna Suomen neljänneksi suurimmassa kaupunginkirjastossa, Turun kaupunginkirjastossa. Juonipaljastuksena sanottakoon, että ensimmäinen salai...

Kaikkia kirjaston työntekijöitä kutsutaan kirjastontädeiksi. Sukupuolestaan ja työtehtävistään riippumatta. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kuva: Penny Richards/Wikimedia Commons O len työskennellyt kirjaston tieto-osaston apupoikana nyt kolme viikkoa. Sinä aikana olen saanut oppia muutaman perusasian, kuten: 1) lakikirjat ovat painavaa asiaa; 2) ruokakirjoja hyllyttäessä tulee helposti nälkä; 3) Hullu kuin äidiksi tullut on ehkä kaikkien aikojen nerokkaimmin - ja inhorealistisimmin - nimetty kirja; ja 4) 14 Tuntematon Kimi Räikkönen -kirjaa vie hyllyssä enemmän tilaa kuin Kimi Räikkönen itse veisi. Mutta ei nyt puhuta kirjojen nimekkeistä, tiiliskiviin kirjatuista perustuslaeista tai kirjoista, joiden kloonausalgoritmiin on päässyt pilkkuvirheen pahalainen. Puhutaan ruokakirjoista, ei tosin niiden ulkokuoren katselun tai sisällön silmäilyn aikaansaamista suolen murinois...

On se vaan kuulkaa ollut villi kevät. Ainakaan ei ole ehtinyt tulla tylsää. Valkoisen seinän tuijottaminen tuskin on koskaan ollut yhtä suurta viihdettä. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- T iedetään. Yliopiston lukuvuosi päättyy vasta heinäkuun lopussa, joten saattaa olla hivenen aikaista pistää ensimmäistä jatko-opiskeluvuotta purkkiin jo nyt. Kuitenkin, kevät on ollut sen verran toiminnantäyteinen ja vauhdikkaiden käänteiden kirjoma, että ehkä on parempi oksentaa kuluneet viisi kuukautta jo tässä vaiheessa pihalle, niin on sitten parempi olo vastaanottaa koittava kesä. Lisäksi ollaan tässä uuden kynnyksellä, ihmiskuntana ja henkilökohtaisellakin tasolla, joten perusteluja vuosikertomuksen suoltamiselle pari kuukautta ennakkoon kyllä löytyy. Miten on väitöstutkimuksen kanssa mennyt? Tutkijana sitä kuluttaisi mieluummin aikansa tutkimalla niitä asioita, joista on kiinnostun...