2. luku: Tuskan portaat

Paha tapani on toisinaan selitellä selittämisen sijasta, joten sopii huomauttaa, jos teksti jossain kohtaa menee pseudosuomen puolelle.

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Jos kuvittelit, että jatko-opiskelijaksi on yhtä yksinkertaista hakeutua kuin perustutkinto-opiskelijaksi, olit väärässä. Minä kuvittelin, olin väärässä, mutta onneksi huomasin erheeni hyvissä ajoin ja opin tulemaan toimeen tosiasioiden kanssa. Tähän mennessä melkein koko hakeutumisprosessi on käyty läpi, mutta jotain kai kertoo, että viimeiset kriittiset askelmat ovat vielä vuodenkin jälkeen jäljellä. Seuraavassa luettelen kaikki vaiheet siinä järjestyksessä kuin olen ne itse saanut suoritettua.

1. Kontaktihenkilö

Tohtorin tutkintoa suorittamaan ei käytännössä pääse täysin omin voimin. Vähintään tarvitaan henkilö, joka suostuu ohjaamaan väitöstutkimustasi. Paras tapa aloittaa tällaisen henkilön etsiminen on ottaa yhteyttä graduohjaajaasi, vaikka suunnittelisitkin tutkivasi väitöskirjassasi aivan eri aihetta kuin gradussa. Jos pyrit jatko-opiskelijaksi toiselle laitokselle kuin missä suoritit perustutkintosi, kannattaa varmaan aloittaa kontaktointi kyseisen laitoksen professorikunnasta. Parasta, jos kontaktihenkilösi on itsekin väitellyt, sillä silloin hänellä on tarjota sinulle vertaistukea monissa eteen tulevissa vaiheissa ja haasteissa, aina väitöstilaisuuteen saakka. Itse olen huomannut, että juttutuokiot tohtorismiehen kanssa ovat olleet todella arvokkaita.

2. Tutkimussuunitelma

Kontaktihenkilön eli aiotun väitöskirjaohjaajan kanssa tehdään alustava suunnitelma seuraavista askelmerkeistä. Alkuvaiheessa ohjaajaa tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea tutkimussuunnitelman laatimisessa. Tiedetään, onhan se vähän hassua tehdä suunnitelma väitöstutkimuksestaan jo näin varhain, mutta suunnitelma saa luonnollisesti elää vielä varsin paljonkin tämän jälkeen. Sen tehtävänä on tässä vaiheessa toimia ikään kuin tutkimuksen mainosvihkosena: "katsokaa, näin kiinnostavaa ja tärkeää tutkimusta olen ajatellut alkaa tekemään". Suunnitelmaa tarvitaan kahdellakin seuraavalla porrasaskelmalla, joten se kannattaa laatia siten, että sitä pystyy helposti muokkaamaan vaaditun muotoiseksi. Katso tarkemmin kohdista 4 ja 5.

3. CV ja julkaisuluettelo

Ansio- ja julkaisuluetteloa, etenkin ensimmäistä, kysytään melkein aina, kun teet jotakin ylittääksesi portaikon askelmia 4 ja 5. Päivitä ne jo etukäteen ja muokkaa sitten vaadittuun asuun tutkimussuunnitelman tapaan. Huomaa, että opiskelu- ja työpaikkaa hakiessa CV:ssä on syytä painottaa hieman eri asioita. Kannattaa kysyä itseltään, mikä CV:n lukijaa ansioissasi, kyvyissäsi ja ominaisuuksissa saattaisi kiinnostaa. Työkokemus? Kielitaito? Harrastukset? Jos julkaisuluetteloa ei erikseen vaadita, se kannattaa liittää mukaan hakemukseen vain, jos sillä näkee olevan jonkinmoista välinearvoa, esimerkiksi osoittamaan kirjallisen viestinnän kykyjäsi todistavia tekstejä. 

4. Tohtoriohjelma

Väitöskirjan voi toki kirjoittaa alusta loppuun asti omaehtoisesti vaikka poistumatta kertaakaan välissä kotoaan. Tohtorintutkintoa siitä ei valitettavasti heru. Saadaksesi FT-merkinnän nimesi perään ja fiinin silinterin kutreillesi, täytyy sinun saavuttaa paikka yliopiston tohtoriohjelmasta. Kullakin tiedekunnalla on omat ohjelmansa omine haku- ja pääsyvaatimuksineen, joista löytyy tarkempia tietoja yliopiston nettisivujen kautta. Kuvailen ohjelmaan hakeutumisen tässä esimerkinomaisesti Turun yliopiston luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan biologian, maantieteen ja geologian (BGG) tohtoriohjelman osalta.

BGG-ohjelmaan on haku auki kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Syyskuussa haussa olevat kuusi paikkaa ovat rahoitettuja, maaliskuun paikat taas rahoittamattomia. Jotta olet oikeutettu hakemaan ohjelmaan, tulee sinulla olla ylempi korkeakoulututkinto jostakin suomalaisesta korkeakoulusta tai vastaava tutkinto ulkomaisesta opinahjosta. Hakua varten tarvitset tutkintotodistukset (jotka kannattaa pitää kädenmitan päässä ainakin siihen saakka, kunnes paikkasi ohjelmassa on sinetöity) sekä seuraavat asiakirjat: tutkimussuunnitelma, ansioluettelo, motivaatiokirje, ohjaussuunnitelma ja ohjaajan suositus. Julkaisuluettelon liittäminen hakemukseen on vapaaehtoista. Pakollisista liitteistä kahta viimeisenä mainittua ei ole mahdollista tehdä ilman edellämainitun kontaktihenkilön apua, joten kohdasta 1 kannattaa todella aloittaa ja mieluiten hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä. Kokemuksesta voin sanoa, että hakemuksen järkkäileminen priimakuntoon ottaa enemmän aikaa kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Tarkempia tietoja liitteiden sisältövaatimuksista löytyy tohtoriohjelman nettisivujen kautta.

BGG-ohjelmaan valituille ilmoitetaan ilouutisista noin kaksi kuukautta hakuajan umpeutumisen jälkeen. Mikäli olet valittujen joukossa, tulee sinun vielä ottaa paikka vastaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Mikäli ei tärpännyt, muutaman kuukauden päästä tulee seuraava mahdollisuus yrittää.

5. Rahoitus

Tutkijat tyypillisesti viihtyvät työssään, vaan pelkän onnellisuuden voimalla hekään eivät tule toimeen. Myös akateemisissa piireissä raha puhuu, usein vähän turhankin äänekkäästi. Jotkut onnekkaat ovat saaneet vakituisen työpaikan yliopiston tai tutkimuslaitoksen palveluksesta, jolloin heille maksetaan työstään palkkaa, mutta suurimmalla osalla tutkijoista on melkein jatkuvasti haku päällä: kuka suostuisi ottamaan minut mukaan johonkin projektiin edes muutamaksi kuukaudeksi? Kuka suostuisi rahoittamaan suunnittelemani maata mullistavan tutkimuksen? 

Jälkimmäinen kysymys on mielessä tohtoriopiskelijaksi mielivällä, sillä – toisin kuin itse aluksi kuvittelin – jatko-opintoihin ei ole mahdollista saada erillistä opintotukea. Vain, jos aiemmista korkeakouluopinnoista on jäänyt käyttämättömiä tukikuukausia, niitä voi jatko-opiskelijana hyödyntää korkeintaan yhdeksän kappaletta. Koska väitöskirjan kursiminen kokoon yhdeksässä kuukaudessa on käytännössä sula mahdottomuus, jostakin pitäisi hankkia vähän lisää rahaa ihan vain pysyäkseen hengissä. Hmm...

Ottaisikohan yliopisto minut palkkalistoilleen? Tämä on oman näkemykseni mukaan järkevin reitti, jos kotilaitoksellasi sattuu olemaan käynnissä tutkimushanke, johon aikomasi väitöstutkimus istuisi kuin saappaankärki nivusiin. Toisinaanhan tällaisiin hankkeisiin haetaan tutkijoita ja avustajia avoimilla hauilla, mutta mukaan remmiin voi päästä ihan vain kysymällä ja heiluttamalla kumouksellista tutkimussuunnitelmaa koordinaattorin nenän edessä. Kontaktihenkilösi osannee auttaa asiassa eteenpäin (ellei ole peräti kyseinen koordinaattori!).

Vai anoisinko rahoitusta joltakin säätiöltä? Tätä reittiä moni yrittää, niin myös minä. Suomen Akatemia ja lukuiset yksityiset säätiöt jakavat vuosittain satoja miljoonia euroja tutkimusrahaa opiskelijoille, yksittäisille tutkijoille, ryhmille, laitoksille ja konsortioille. Kilpailu varsinkin niin sanotuista yleistutkimusrahoista on todella kovaa, mutta kuuleman mukaan kilpailussa voittaminen on mahdollista riittävän laadukkaan hakemuksen ja pätevän tutkimussuunnitelman voimalla. Kannattaa kuitenkin valmistautua lähettämään muutamia ellei suorastaan muutamia kymmeniä hakemuksia ennen kuin yhtäkään "jaa"-vastausta saa revittyä irti. Eikä yksi onnistuminen vielä takaa rahoitusta koko väitöstutkimukselle, sillä useimmat säätiöt myöntävät rahaa vain korkeintaan vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin, vuosi vailla taloudellisia huolia on tutkijan elämässä kuulkaa pitkä aika.

Töihinkin voisi mennä. Niin voisi. Etenkin, jos sattuisi saamaan työpaikan, joka liittyy edes etäisesti väitöstutkimuksen aiottuun aiheeseen. Paras, jos työnantaja vielä suostuu väitöskirjasi toiseksi ohjaajaksi ja sallii sinun tehdä tutkimustasi työajalla. Jos kumpikaan näistä ehdoista ei täyty, voi osa-aikaisen työn tekeminen tutkimuksen ja elämisen rahoittamiseksi olla vielä ihan järkevä ajatus, mutta kokopäivätyön ja vaativan tutkimustyön yhdistämistä on ehkä syytä harkita pariin otteeseen. 

Hetkinen, voiko jatko-opiskelijana saada työttömyystukea? Periaatteessa voi. Työttömyysturvan saamisen ehtona on, että tulot ovat riittävän alhaiset ja että on jatkuvasti valmis ottamaan vastaan tarjottua koulutusta tai kokopäivätyötä. Aivan oikein, kokopäivätyötä. Jos suostuu hakemaan vain osa-aikaisia työpaikkoja, tuki evätään tykkänään. Työkkärissä tohtoriopiskelijoihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti sivutoimisina opiskelijoina, jolloin heidän odotetaan olevan kykeneväisiä tekemään samaan aikaan työtä opintojensa ja elämisensä rahoittamiseksi. Edellisen kappaleen perusteella tämä ei ole välttämättä se järkevin tai ainakaan suositeltavin polku. 

Vieläkö olisi muita rahahanoja? No, aina voi säästää opintojaan varten. Ei ole yllättävää, että väittelijöiden keski-ikä pyörii siellä neljänkympin kieppeillä. Monet heistä ovat jo ehtineet viettää työelämässä vuosikausia ja saada taloutensa tasapainoon, jolloin jatko-opintojen rahoittaminen tuottaa merkittävästi laimeampaa tuskaa. Opiskeluun voi saada myös lainaa pankilta tai muulta luotonmyöntäjältä, mutta silloin on oltava vakaa luotto siihen, että valmistumisella on tilin saldossa näkyvä vaikutus. Tänä maailmanaikana sellaisen luoton varaan ei ihan jokainen voi käydä kellimään. Sitten on ainakin vielä "pappa betalar" -väylä, jos satut olemaan aatelissukua ja kehtaat nöyrtyä vanhempiesi kukkaronnyöreihin kiinni. Tuskinpa tämä viimeinen vinkki todella on vinkki kenellekään, sillä jos todella olet elänyt lapsuutesi aristokraattisessa palatsissa, tuskin olet joutunut miettimään koulunkäyntisi rahoittamista tähänkään saakka.

Raha, raha, raha... Tuleeko teille mieleen vielä muita viisasten kiviä, joilla opiskelijaraasu voisi sitä takoa henkensä pitimiksi? En ole vielä kampittanut tätä viidettä askelmaa itsekään, joten kiinnostaa minuakin kuulla, mitä uutta sitä voisi vielä yrittää.

6. Seuraavat 3–30 vuotta

Ohjaaja(t)? Löytyy. Paikka tohtoriohjelmasta? Hankittu. Palkallinen tutkijan paikka tai muu rahoitus? Kyllä vain. Onneksi olkoon! Olet nyt saapunut portaikon yläpäähän. Olet nyt siinä samassa vaiheessa kuin aloittaessasi perustutkinto-opintojasi. Eli kursseille mars ja väitöstutkimusta vääntämään niin kuin olisit jo. Uudet portaat odottavat, pidemmätkin ne lienevät vaan eivätköhän myös aika lailla loivemmat ja vähemmän tuskalliset kuin nuo edelliset.