Opiskelu, tiede – ja elämä

Pieni huomautus: tämän julkaisun teksti ei ole laadultaan tieteellisen viestinnän vaatimustasoa. Ethän käytä tätä blogia ensisijaisena tietolähteenä. Kiitos ja anteeksi! --------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kuvan lähde: Taz/Flickr E lävinä organismeina menemme koko ajan eteenpäin. Kuljemme pitkin polkua, joka joskus on suora, joskus mutkittelee kovastikin. Toisinaan polku on mukavan tasainen ja toisinaan taas niin täynnä röykkyjä, että nilkannyrjähdyksiltä on melkein mahdotonta välttyä, lievemmistä horjahduksista puhumattakaan. Aikanaan polku päättyy. Kuitenkin, jos meidät maan matoset hajottaa atomeiksi, voimme huomata olevammekin osa kiertoliikettä. Kiertokulkua . Suuressa mittakaavassa palaaminen lähtöpaikkaan - tai tarkemmin lähtöpaikan ja maalin täydellinen puuttuminen - on maailmankaikkeudessamme eteenpäin paarustamista luonnollisempaa. Luonnosta lö...

Tekstinkäsittely Bloggerissa on aika jännä juttu. Toivottavasti tämä ja kaikki julkaisut nyt ja jatkossa näkyvät teille ihan asiallisessa asussa. --------------------------------------------------------------------------------------------------- M ikä susta tulee isona? Mikä musta tulee? Kun maantieteestä tuli ykkösopiskeluvaihtoehtoni lukion toisen ja kolmannen vuoden taitteessa, en todellakaan miettinyt luvun avaavaa kysymystä. Mitä mietin, olivat tietämieni oppiaineiden ja koulutusohjelmien nimet ja arvioni niiden opiskelemisen sisällöstä. Maantieteen sisältö vaikutti mielessäni kerta kerran jälkeen kiehtovimmalta. Vesistöjä. Ilmastoa. Mannerten mullistuksia. Maaseutuja ja kaupunkeja. Ihmisiä ja heidän suhteitaan ympäristöönsä. Tuota kun pääsisi opiskelemaan korkeimmalla mahdollisella tasolla. Noita kaikkia aiheita ja monia muita. En osannut kuvitella mitään ylevämpää henkilökohtaista tulevaisuudenkuvaa. Tunnistin itsessäni jo maantieteilijöiden ammattitaudin, kaikki kiinn...

Paha tapani on toisinaan selitellä selittämisen sijasta, joten sopii huomauttaa, jos teksti jossain kohtaa menee pseudosuomen puolelle. --------------------------------------------------------------------------------------------------- J os kuvittelit, että jatko-opiskelijaksi on yhtä yksinkertaista hakeutua kuin perustutkinto-opiskelijaksi, olit väärässä. Minä kuvittelin, olin väärässä, mutta onneksi huomasin erheeni hyvissä ajoin ja opin tulemaan toimeen tosiasioiden kanssa. Tähän mennessä melkein koko hakeutumisprosessi on käyty läpi, mutta jotain kai kertoo, että viimeiset kriittiset askelmat ovat vielä vuodenkin jälkeen jäljellä. Seuraavassa luettelen kaikki vaiheet siinä järjestyksessä kuin olen ne itse saanut suoritettua. 1. Kontaktihenkilö Tohtorin tutkintoa suorittamaan ei käytännössä pääse täysin omin voimin. Vähintään tarvitaan henkilö, joka suostuu ohjaamaan väitöstutkimustasi. Paras tapa aloittaa tällaisen henkilön etsiminen on ottaa yhteyttä graduohjaajaasi,...