Opiskelu, tiede – ja elämä

Tästä tulikin kohtuullisen pitkä avautuminen. Vaan eipä hätää, takki ei vielä tyhjentynyt, ja jatko-osia jatko-opiskelijan arkipäivästä on tässä jatko-opiskelublogissa taatusti luvassa. --------------------------------------------------------------------------------------------------------- K irjoitan tätä yksin kotona. Kirjoituspöydällä edessäni, silmieni ja sormenpäideni alla on seitsemän vuoden kypsään ikään ehtinyt, uskollinen vaikkakin ymmärrettävistä syistä vauhtiaan hidastanut pieni läppärini. On sunnuntai-iltapäivä. Nämä viikonloputkaan eivät siis anna armoa. Ympärilläni on tyhjä, juuri käynnistyneen syksyn jo hivenen viilentämä huone, ja ulkoa tulee tasaisen harmaan pilvipeiton läpi siilautuvaa, niin ikään harmaanoloista valoa. Vuorokaudenajasta huolimatta valon kokonaismäärä on varsin vähäinen; toinen todiste syksyyn laskeutumisesta. Eipä ole kesä enää. Vuodenajan vaihtumista ei tosin työmääriä tarkastelemalla voi päätellä, sillä opiskelijoillahan ei tunnetusti ole ...

No, tämähän nyt on vain tällaista tajunnanvirtaa. Ei kannata ottaa liian vakavasti. Tai siis sisältö vakavasti mutta kirjoittajaa ei. -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------  A loitetaanpa tietokilpailukysymyksellä. Kysymys kuuluu: kuinka paljon ruokaa maailmassa tuotetaan suhteessa syöjien lukumäärään? Ja vastausvaihtoehdot: A: vähemmän kuin kaikkien ihmisten tarpeeksi B: suunnilleen kaikkien ihmisten tarpeeksi C: enemmän kuin kaikkien ihmisten tarpeeksi Koska uutisista saa lukea vähän väliä eri maailmankolkkia piinaavista nälänhädistä ja siitä, että edelleen iso osa maapallon ihmisistä ei saa päivittäin riittävästi ruokaa syödäkseen, oikean vastauksen pitää olla A, eikö niin? Toisaalta pisimmälle kehittyneissä maissa kamppaillaan syvenevän ylipaino- ja lihavuusongelman kanssa, mutta valtaosa ihmiskunnastahan asuu niissä maissa, joissa nälkä on täyttä arkipäivää. Eli edelleen A, niinhän? ...