Opiskelu, tiede – ja elämä

Päättäkäämme ruokajärjestelmän kiertokävely pieneen yhteenvetoon. Maataloudesta ruokapöytään me kuljimme, mutta ruokajärjestelmä on enemmän kuin osiensa summa. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ T ämän blogin aiemmissa julkaisuissa olemme oppineet, että loppujen lopuksi kaikki ympärillämme on osa suurta olevaisuuden kiertokulkua . Teollisesta vallankumouksesta eteenpäin olemme kuitenkin tavaroita, energiaa, rakennuksia, ruokaa ja muuta tuottaessamme itsepintaisesti vastustaneet tätä vastustamatonta tosiasiaa ottamalla resursseja luonnosta, käyttämällä niitä hyväksemme ja viskaamalla ne lopuksi takaisin luontoon huolehtimatta, että siellä ne palaavat kiertoon jollakin järkevällä aikajänteellä. Näennäisen kustannustehokkaan lineaaritalousajattelun kritiikistä syntyi kiertotalouden käsite, lukemasi blogin syvin teoreettinen olemus. Samaan aikaan teollisen ma...

Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Turun yliopiston Elävää tiedettä -blogissa 12.2.2020. Lisäksi se toimi tohtoriopiskelijoille suunnatun tiedeviestintäkurssin lopputyönä syksyllä 2019. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Kuva: MarreKrisu/pixabay E ihän siitä mihinkään pääse: Suomi on karu, kylmä, pimeä ja tyhjä maa. Enkä viittaa nyt suomalaisiin vaan yksinomaan maantieteeseemme, niin luonnon- kuin ihmismaantieteeseenkin. Syrjäisen pohjoisen sijain­timme luomille realiteeteille emme paljonkaan voi, ja myös väestöllinen sekä poliittisten ja taloudellisten järjestelmien muuntuminen ovat usein hitaita prosesseja. Nämä asettavat raamit, joiden sisällä kaikki toimintamme, ruoan tuottaminen ja kuluttaminen mukaan lukien, tapahtuu. Koska olemme lähellä pohjoisnapaa, kasvukautemme on huomattavasti lyhyempi kuin maailman otollisimmilla maatalousalueilla. Ke...